6. elokuuta 2015
31. heinäkuuta 2015
Kuuntele Vox Aureaa
Alla olevien linkkien kautta pääset kuuntelemaan makupaloja Vox Aurean esiintymisistä Kalifornian kiertueelta.
Pekka Kostiainen: Revontulet
Sanna Salminen: Like Me
Mari Kaasinen: Käppee
Pekka Kostiainen: Revontulet
Sanna Salminen: Like Me
Mari Kaasinen: Käppee
27. heinäkuuta 2015
Kotimatkalla
Kotimatkalle lähdettiin suoraan Disneyn maailmasta.
Ensimmäiset jännityksen hetket koettiin, kun Golden Gate Festivaalien palkinnot
meinattiin takavarikoida lentokentän tulliviranomaisten toimesta. Sannan tueksi
saapui muutama kuorolainen anovine ilmeineen ja lasiset "pokaalit" saatiin pitää.
Lentomme kohti Lontoota pääsi lähtemään tunnin myöhässä ja matkan tässä vaiheessa odottelu tuntui ikuisuudelta. Porttien avautuessa ilmoille kajautettiin Finlandia, joka sai jälleen kerran arvoisensa suosionosoitukset.
Kiipesimme valtavan kokoiseen koneeseen, jossa jokainen istumapaikka oli varusteltu hienolla viihdekeskuksella, joka kätki sisäänsä musiikkia, elokuvia, tv-ohjelmia, radion, pelejä, jne. Pian avautui Voxilaisten oma chat, jossa saattoi oman ruudun kautta keskustella koko porukan kesken tai yksityisemmin toisella puolella konetta istuvat kaverin kanssa. Pian Voxilasten täyttämiltä penkkiriveiltä alkoi kuitenkin kuulua tasainen tuhina; unet veivät voiton peleiltä ja elokuvilta.
Lontoosta eteenpäin meidät oli buukattu kahteen koneeseen; ensimmäisen porukan (huoltaja ja neljä kuorolaista) oli määrä lähteä kohti Helsinkiä puoli tuntia ennen muita. Tuulet pitkällä lennolla olivat myötäiset, mutta siitäkin huolimatta tapahtui se, mitä eniten jännitettiin; ensimmäinen porukka ei ehtinyt jatkolennolle, vaan joutui jäämään yöksi Lontooseen.
Kiirettä piti meillä muillakin... Laukku toisensa jälkeen siirtyi läpivalaisussa tarkastettavien hihnalle, kun tulli päätti tutkia kaikkien niiden laukut, jotka olivat Los Angelesin kentällä poikenneet Victoria's Secretillä ja ostaeet nestemäisiä tuoksuja. Kaikki tuotteet oli pakattu lentokentällä "sinetöityihin" pusseihin kuitteineen päivineen, mutta jostain syystä pusseja revittiin auki ja tutkittiin lähemmin. Vipinää harvalukuisten tullivirkailijoiden keskuuteen tuli vasta siinä vaiheessa, kun meitä portille saattamaan saapunut kenttävirkailija ilmoitti, että neljän minuutin kuluttua on ihan pakko lähteä, jos meinataan ehtiä lennolle. Yksi huoltajistemme risti spurttimme Lontoon maratoniksi, mutta niin vain kaikki ehdimme koneeseen.
Helsinki-Vantaalla ilmoille kajahti jälleen Finlandia ja onnittelulaulu täysi-ikäistyneelle Voxilaiselle. Laulujen lomassa selvittelimme viiden kadonneen matkalaukun kohtaloa. Harmi ja huoli matkan varrelle jääneistä kansallispuvuista,
omista tavaroista ja tuliaisista oli ymmärrettävästi suuri.
Laukkujen kerrottiin olevan Lontoossa ja saapuvan Helsinkiin seuraavan päivän aikana.
Bussimatka kohti Jyväskylää alkoi ja samalla alkoi Lontooseen jääneen porukan asioiden selvittely;
Löytyikö majapaikka?
Milloin pääsette Suomeen?
Miten järjestämme kyydin Jyväskylään?
Suru ja huoli välillejääneiden puolesta oli iso.
Jyväskylässä meidät otti vastaan suuri läheisten joukko; halauksia, suukkoja ja kyyneleitä, hymyja iloa ja onnea.
Oli ihanaa tulla kotiin.
Lauantai-iltana kotiin pääsivät myös välille jääneet matkalaiset ja
sunnuntaina Helsingistä kotiin haettiin kadonneet matkalaukutkin.
Nyt aikaeroväsymystä hoitelee kukin tavallaan, paluu arkeen sujuu asteittain ja
tätä matkaa sekä huikeaa kisamenestystä muistellaan varmasti vielä pitkään.
Kiitos Voxilaiset, Sanna, Tuuli ja kaikki huoltajat!
On ollut ilo ja etuoikeus reissata kanssanne.
Anu
25. heinäkuuta 2015
Disneyland
Kalifornian kiertueen viimeinen aamu valkeni pilvisenä, niinkuin kaikki aamut tähänkin asti.
Viileämmästä pitäville tämä sopi paremin kuin hyvin, me aurinkoa rakastavat toivoimme
päivän kirkastuvan, kuten oli reissumme aikana tapahtunut joka päivä.
Totuuden nimissä on sanottava, että laitteisiin jonottaminen paahtavassa auringossa ei ole kovin kivaa,
joten pilvinen aamupäivä oli onnemme sekä Universal Studioilla että Disneylandissa.
Disneylandin teemapuistossa on näkemistä ja kokemista kaikenikäisille.
Puistossa on ihan oma sadunomainen fiiliksensä, kun vastaan tasuttelevat lehdistä,
kirjoista ja tainoista tutut hahmot.
Ihmisiä puistossa oli mustanaan ja jonottamaan joutui minne ikinä menikin,
mutta kuorolaisten hymyistä päätellen se ei paljon haitannut.
Olimme asennoituneet siihen, että aikaisesta ähtöstä johtuen emme näe Disneyn suurta paraatia.
Onneksi juuri ennen taapamispaikalle siirtymistämme alkoi kuitenkin tapahtua ja
Mikki ystävineen heipatteli meidät iloisesti vilkutellen.
23. heinäkuuta 2015
Tunnelmapaloja eiliseltä
Kuvien muodossa tunnelmapaloja eiliseltä Los Angelesin kiertoajelulta ja
yhteiskonsertista Eestin TV:n tyttökuoron ja Los Angeles children's Chorus:n kanssa.
Konsertti oli monelle Voxilaiselle viimeinen,
ilta päättyi kyynelten- ja hymyjentäyteiseen halausmereen.
Nyt täällä pakkaillaan matkalaukkuja kotimatkaa varten.
Tänään ohjelmassa Disneyland.
Lento Lontooseen lähtee 21:45 paikallista aikaa.
Pian nähdään!
22. heinäkuuta 2015
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)