Matka alkaa lennokkaasti

6.4.2019
Joukko mustiin huppareihin sonnustautuneita hahmoja kokoontuu aamuyöllä Hippoksen alakulmalle. Matkalaukkujen pyörät rahisevat hiekoitetulla tiellä, huppupäät kuiskuttavat keskenään, tasaisin väliajoin joku purskahtaa kirkkaaseen nauruun rikkoen yön hiljaisuuden. Koha se alkaa, Vox Aurea-kuoron matka kohti keväistä Keski-Eurooppaa.

Kun on laskettu, että paikalla on 53 laulajaa, 5 huoltajaa, yksi äänenmuodostaja ja yksi kuoronjohtaja, ja kuoron perinteinen läksiäislaulu Somewhere Over the Rainbow on laulettu, kuljettaja-Ville sulkee ovet ja ottaa suunnan kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Kolmisen tuntia myöhemmin unenpöpperöinen joukko on turvallisesti lentokentällä kiinnittelemässä lipukkeita matkalaukkuihinsa. Voxilaiset toimivat tapansa mukaan sekä ripeästi että kärsivällisesti ruuhkaisella lentokentällä ja koko joukko onkin portilla 31E juuri ajallaan.

Portilla koemme jo ensimmäisen iloisen tapaamisen: sattumalta lentokoneen lähtöä on kanssamme odottamassa erään isäntäperheemme isä! Hän tunnistaa Voxin paitojemme ja huppareidemme logosta ja tulee tervehtimään meitä leveästi hymyillen. Jo tässä vaiheessa tunnemme olevamme tervetulleita Brysseliin ja innostus matkasta kasvaa entisestään.

Parinkymmenen minuutin odottelun jälkeen pääsemme vihdoin koneeseen ja yllätymme positiivisesti. Tavallisen Euroopan lennoilla käytetyn koneen sijasta pääsimme lentämään mannertenvälisillä lennoilla käytetyllä, Marimekon Pikku Kivi -kuosilla koristettu Airbus. Lentomatka kuluu suurimmalla osalla matkustajista viihdejärjestelmän antimista nauttien. Jokaisella matkustajalla oli oma ruutu, joista pystyy katsomaan elokuvia ja sarjoja, kuuntelemaan musiikkia ja seuraamaan matkan kulkua. Koneen henkilökunta on todella ystävällistä, he ovat valtavan ylpeitä koneestaan. Kaiken tämän ansiosta lentomatkamme on oikein rentouttava, hyvä alku kiertueemme ensimmäiselle päivälle. 

Lentomatkan jälkeen koemme seuraavan, entistäkin iloisemman kohtaamisen: Niutasen perhe odottaa meitä lentokentällä. Niutasen 75% voxilainen superperhe järjesti meille majoitukset, esiintymispaikat, vierailut nähtävyyksissä, opastuksen ja vaikka mitä muuta. Perheen äiti Riina ja lapset Vilma ja Lauri kuljettavat 60 päistä joukkiota ammattimaisesti halki Brysselin asuin alueiden, vilkkaan keskustan ja ruuhkaisten metroasemien. 

Ensimmäinen pysähdys on Eurooppakoululla, jonne jätämme ylimääräiset tavaramme turvaan kierrostemme ajaksi. Koululla on erittäin tarkat turvatoimet. Koulua ympäröivät korkeat aidat, eikä sen alueelle päässyt ohittamatta kopistaan vartioivaa vartijaa. Brysselissä ollaan yleisestikin hyvin tarkkoja turvallisuuden suhteen. Moniin arkisiinkin paikkoihin pääsee vain henkilöllisyystodistusta näyttämällä. Jätämme siis hyvillä mielin tavaramme koululle ja matka jatkuu.

Eurooppakoululta matkaamme busseilla ja metrolla Brysselin keskustaan Carpe Diem -ravintolaan. Syötyämme täyttävän lounaan, hyppäämme jälleen metroon, joka vie meidät eräälle Belgian tunnetuimmista nähtävyyksistä; vierailemme 102 metriä korkeassa Atomiumissa. Kuorolaiset saavat kulkea vapaasti monumentissa ihastelemassa rakennuksen eri huoneita ja ympäristöä. Maailmannäyttelyä varten rakennetun monumentin palloista löytyy mm. näköalatasanne, josta näki koko kaupungin, näyttely rakennuksen historiasta ja vierailevana näyttelynä musiikkia ja valotaidetta yhdistelevä teos. Monet jäävät jälkimmäiseen istumaan oikein toviksi, seinillä ja huoneen katosta roikkuvassa pallossa virtaavien valojen leikkiä olisi voinut katsella vaikka kuinka kauan. Valotaide koristaa myös palloja yhdistävien putkien sisäpintoja, niitä ihastelemme liukuportaissa viilettäessämme.

Viiletyksen ja ihastelun jälkeen matkalaiset ovat väsyneitä mutta tyytyväisiä. Vielä viimeisen hektisen metro- ja bussimatkan jälkeen pääsemme takaisin Eurooppa-koululle, jossa isäntäperheet jo odottavat suupielet korvissa vierailijoitaan. Kuorolaiset lähtevät isäntäperheidensä mukaan ja viettävät mukavan iltapäivän, osa kaupunkia tutkiskellen, osa majapaikoissaan rentoutuen. Päivän päätteeksi kenenkään ei tarvitse odottaa unta pitkään ja tunnelma on positiivinen. Tämä päivä oli loistava aloitus kiertueelle.

Hei, kiitos kun luitte ensimmäisen blogipostaukseni! Tällä reissulla teille bloggailee Kamilla Mäntynen, entinen voxilainen, jolle tuli niin kova ikävä Voxia oltuaan sieltä vuoden poissa, että hänen oli pakko lähteä huoltajaksi matkalle ikävää lievittääkseen. Pyrin postaamaan kunkin päivän päivityksen viimeistään seuraavan vuorokauden kuluessa. Vox Aurean matkaa voi seurata myös facebookissa https://m.facebook.com/VoxAureaFIN/ ja instagramissa https://instagram.com/voxaureafin?utm_source=ig_profile_share&igshid=pd6m7ns4fhbk . Käykää myös ihmeessä tutustumassa nettisivuihimme osoitteessa http://voxaurea.fi/index.html .