Matkalla Goudaan satoi ja paistoi

 Tästä tulee aivan tavallinen matkapäivä. Tänään pidämme konsertin Eurooppa koululla, heitämme tavaramme tilausbussiin. Hyppäämme kyytiin, tutkimme Alankomaista löytyvää Goudan kaupunkia ja pidämme konsertin kulttuuritalolla. Tästä tulee aivan normaali päivä, niin me uskomme.

Aamu alkaa hyvin. Kuorolaiset letittävät toistensa hiukset juhlasalin takaosassa. Kuoro on kansallispuvuissa ajallaan ja konserttikin alkaa sovittuun aikaan. Yleisö käyttäytyy oikein rauhallisesti, ottaen huomioon yleisössä olevien lasten iät, ja osallistuu innokkaasti, kun yleisöä pyydetään mukaan. Saamme jopa kuulla Euroopan hyminin koulun pienimpien esittämänä. Joukko oppilaita jää vilkuttamaan ja huutamaan hyvästejään koulun portin läpi, kun Voxi aseettuu odottelemaan bussia parkkipaikalle koulun taakse.

Odottaa joukkomme saakin. Kulmat alkavat kurtistua, kun bussi on 30 minuuttia myöhässä. Bussifirmalle soitetaan bussin ollessa jo lähemmäs tunnin myöhässä. Syykin selviää pian: bussi on jumittunut valtavaan ruuhkaan.

Kuorolaiset suhtautuvat viivästykseen älyttömän hyvin. He alkavat muistella vanhoja kuorobiisejä ja harjoitella uusia. Parkkipaikka täyttyy musiikista. Kun taivas alkaa kaataa vettä niskaan, vetävät kuorolaiset sadetakit niskaan ja jakavat sateenvarjoja keskenään.

Kun bussi lopulta saapuu, syntyy toinen ongelma: emme meinaa saada kaikkia laukkuja mahtumaan bussiin. Huoli nuorten keskuudessa kasvaa. Pelko siitä, etteivät laukut mahdu matkaan, ja bussin tunkkainen ilma saa joukkomme otsat rypistymään. Voxilaiset kuitenkin selviävät tästäkin alamäestä toisiinsa tukeutuen. Joku keksii aloittaa ponileikin. Piirileikki leikitään monta kertaa niin amerikkalaisella kuin ruotsalaisellakin variaatiolla ja kun leikit on leikitty, laukut on saatu jo pakattua bussiin ja matka kohti Goudaa alkaa.

Alkuperäisen aikataulun mukaan meidän piti olla Goudassa kello 15, saavumme sinne vasta viiden jälkeen. Meiltä jää siis välistä esimerkiksi kaupunkikierros, joten ehdimme nähdä kauniista hollantilaisesta kaupungista vain vähän. Pienikin pala tätä kaupunkia on näkemisen arvoinen: keväinen iltapäiväaurinko saa kanaalin välkkymään ja maalaa viehättävät kivitalot kanaalin varsilla lämpimän kellertäviksi.

Pikaisen kierroksen jälkeen pääsemme heti isäntäkuoromme johtajan isän valmistamalle päivälliselle. Isäntäkuoromme Out Of The Blue on muutenkin äärimmäisen vieraanvarainen. He auttavat meitä raahaamaan tavaroitamme ympäri Goudan kulttuuritaloa, järjestävät huoltajille pukujensilityspisteen, opastavat meitä ympäri rakennusta. Out Of The Bluen työpanoksen ansiosta kuorolaiset saavat hetken hengähtää ja keskittyä olennaiseen ennen kuin he säntäävät pukujen vaihtoon ja harjoituksiin. 

Voxi saa tänään esiintyä täydelle salille. Konsertti on monipuolinen niin Voxin ohjelmiston kuin kahden esiintyvän kuoronkin osalta. Out Of The Blue laulaa popmusiikkia, jota ei yleensä Vox Aurean ohjelmistosta löydy. Tästä konsertista löytyi siis varmasti jokaiselle kuulijalle jotakin. Hankalasta päivästä ja salin armottomasta akustiikasta huolimatta Voxi ja isäntäkuoro esittää konsertin, joka villitsee yleisön raikuviin aplodeihin.

  Uupuneet kuorolaiset pääsevät vihdoin majoitusperheisiinsä viimeistään puoli yhdentoista aikaan. Hektisen päivän päätteeksi todetaan, ettei kellään ole ollut aikaa ostaa kaupungin mukaan nimettyä Gouda-juustoa, mutta kuvia juustokaupoista löytyy kyllä.

Tästä piti tulla aivan normaali päivä. Asioita menikin pieleen ja aikataulut menivät uusiksi. Kaikki kääntyi kuitenkin lopulta parhain päin, mistä saamme kiittää voxilaisia ja tukijoukkojamme. Päivästä ei tullut normaali, mutta se osoitti jälleen porukkamme sitkeyden.