 |
| Paavi Johannes Paavali II syleilee kardinaali Wyszynskia (1980). Pedro Canon teos Vatikaanin museossa. |
Voxin reissukupla on jälleen tehnyt tehtävänsä: se on pitänyt tiiviisti otteessaan useiden päivien ajan ja lopulta se pullauttaa lempeästi taas ulos normaaliin arkeen. Tällä kertaa saatiin pehmeä lasku Rooman Piazza Farneselta tilatakseilla Fiumicinon kentälle, sieltä saattaen Riikaan ja vielä pienen eväspaussin jälkeen pimenneessä illassa Helsinkiin, jonka valot hohtivat kutsuvina koneen saavuttaessa koti-Suomen. Tässä kohden blogisti-matkanjohtaja joutui erkanemaan rakkaasta kuorosta ja jatkoi kohti Porvoota työmatkalle. Voxin kultakurkut taas jatkoivat Sannan ja Päivin hoivissa Jyväskylän-bussiin.
 |
| Helsingin valot |
Aamun ohjelmassa oli tiivis pakkailusessio, viimeiset ostokset ja jäähyväiset majapaikkamme ihanille sisarille. Voxin tuttu Somewhere over the Rainbow lauletaan aina kiitokseksi ja jäähyväisiksi, ja niin tehtiin nytkin birgittalaisnunnien hymyillessä lämpimintä mahdollista hymyään.
 |
| Voxilaisten lähtölaulu |
 |
| Birgittalaissisaria |
Paavin yksityisaudienssiin aamuseitsemältä lähtenyt delegaatio palaili retkeltään sopivasti ennen lähtöämme ja kuulimme tuoreeltaan ensimmäiset kuulumiset. Paavi Franciscus on jo iäkäs ja melko huonokuntoinen ja häntä jouduttiin odottamaan toista tuntia, mutta pyhän isän lempeys ja välittömyys oli tehnyt suomalaisseurueeseen vaikutuksen. Paavi piti delegaatiolle puheenvuoron, jonka hän antoi painettuna myös mukaan. Adressissa paavi puhui riemuvuodesta 2025 ja puhutteli kaikkia kristittyjä ”toivon pyhiinvaeltajina”. Pyhään Henrikiin, Suomen suojelupyhimykseen, hän viittasi tämän toivon ikonina ja rauhan lähettiläänä.
Ja sitten se tärkein Paavin viestistä: se, että delegaation mukana matkustavat kuorot, jotka kunnioittavat kolmiyhteistä Jumalaa musiikillaan, on ekumeniaa parhaimmillaan. ”Kuka ikinä laulaa, rukoilee kahdesti!”
Pyhiinvaelluksemme Roomaan ja Vatikaaniin on päätöksessään, mutta riemuvuosi jatkuu ja kaikki se, mitä tämän lyhyen mutta sitäkin intensiivisemmän matkan aikana opimme dialogista, yhteydestä ja laulun yhteen liimaavasta vaikutuksesta, jää varmasti muhimaan monen ajatuksiin pitkäksi aikaa.
Tässä vaiheessa haluamme Vox Aurean organisaation puolesta kiittää matkan mahdollistaneita Lapuan hiippakuntaa ja Kirkon ulkoasiain osastoa. Kiitos että annoitte nuorille laulajillemme tilaisuuden aivan uudenlaisiin kokemuksiin!
Kiitos Paavilaulajille ja Sannalle huikeasta työstä ja huippuunsa hiotusta kultaisesta äänestä, josta saimme jälleen kerran nauttia! Kiitos Päiville kanssahuoltajuudesta!
t. Matkanjohtaja-blogisti Veli-Matti
Kaikissa meissä soi!
(Aili Järvelä: Pato)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti