8. toukokuuta 2016

Kultaisten äänten kohtaaminen

Koululla pidettyjen harjoitusten ja välipalan jälkeen voxilaiset suorittivat taas esimerkillisen joukkoliikekannallepanon kävelemällä pysäkille ja ahtautumalla paikallisbussiin. Haastetta lisäsi se, että aurinkoinen päivä oli äkkiä kääntynyt sateiseksi. Konsertin jännitys alkoi jo leijua ilmassa.

Matkalla keikalle

Illan konserttipaikka Minoritensaal oli Grazin keskustassa minoriittiluostarin yhteydessä. Upean salin päätyseinää koristi kultakirjaimin tyylitelty teksti ”Silentium” eli hiljaisuus. Ei välttämättä sopiva ohje konserttisaliin, mutta tilahan olikin alun perin luostarin munkkien ruokasali, jossa kuulumisia ei varmaankaan kovin äänekkäästi ole vaihdeltu. Nyt sen sijaan äänelle annettiin tilaa.

Voxilaisten tehdessä viimeisiä ääni- ja paikkatsekkauksia huoltajatiimimme pääsi toden teolla kiinni siihen, mitä konserttien taustatyöhön kuuluu. Kuoropukujen roudausta, laulajien huoltoa ja nesteytystä, levymyynnin valmistelua ja evästäydennystä. Tiedossa oli, että konserttiohjelmasta tulisi pitkä, koska Voxin 45-minuuttisen ohjelmiston lisäksi mukana olivat HIB.art.chor, Green Guys ja muutama sooloesitys. Ja lavan takana taas kahden kuoron piti mahtua pieneen pukutilaan vaihtamaan vaatteita. Isoja haasteita keskittymiselle siis.

Saappaat parkissa lavan vieressä

Isäntäkuoromme HIB.art.chor avasi konsertin huikealla alkuvoimaisella Ka hia manu -kappaleella. Tämän jälkeen Voxi saapui lavalle Kostiaisen Lorulaileen sävelin. Yleisö oli myyty heti alkumetreiltä alkaen, ja seuraavat etnokappaleet Vot i kaalina dai, Aalloilla ja Katselin taivaan tähtiä saivat aikaan uusia aplodimyrskyjä. Sanna Salmisen About People and Loneliness -sarjasta esitetyt Would you be my Friend, I Feel so Good ja jo San Fransiscon festivaaleilla hurmannut ”kännykkäkappale” Like Me nostattivat koko tunteiden skaalan haikeasta yksinäisyydestä karnevaalitunnelmiin ja edelleen kaipaukseen, jota tykätyksi tulemisen tarve toisintaa.

Voxilaiset saivat ansaitun huilaustauon, kun Green Guysin komeat pojat astuivat lavalle. Komeat olivat myös poikien lauluäänet, jotka taipuivat niin taide- kuin viihdemusiikkiinkin. Yksi ympyrä myös sulkeutui, kun lauluakatemian aloittelevat kuorolaiset (Nachwuchschor) tulivat esittämään Pentti Rasinkankaan kappaleen Kun laulaa laulun. Sama kappale tuli tutuksi grazilaisille jo vuonna 1999 Jyväskylän lapsikuorofestivaaleilla.


Voxin toinen osio alkoi ”Frozen-kappaleella” Eatnemen Vuelie. Pitkä päivä ja nestehukka painoivat kuorolaisia, mutta vielä löytyi virtaa. Jo aiemmin tällä reissulla akustiikkatestauksina lauletut kappaleet Nunc dimittis ja Dicunt infantes soivat tasaisen varmasti. Aina takuuvarmasti yleisöön vaikutuksen tekevä Dragana ei jättänyt tälläkään kertaa kylmäksi. Sitten oli aika laittaa kumisaappaat jalkaan ja siirtyä Etelä-Afrikkaan. Äänimaiseman ukkosefektiä oli tällä lavalla pakko hillitä, jotta ei kaadettaisi kuorolaisten takana seisovaa harppua. Muutama hikipisara taisi tosin Sannalta tipahtaa, kun harppu jo heilui uhkaavasti… Shosholoza, I pharadisi ja kumisaapastanssi räjäyttivät yleisön suosionosoituksiin, joista ei meinannut tulla loppua.

Voxin oma osuus päättyi Finlandia-hymniin, jonka jälkeen kuorot lauloivat yhdessä itävaltalaisen kansanlaulun Völlaner Jodler. Grazilaiset esittelivät vielä osaamistaan upeilla soolonumeroilla – muun muassa sillä harpulla, joka oli onneksi pysynyt pystyssä Voxin tanssin aikana. Konsertti päättyi kaikkien esiintyjien yhteisnumeroon Tres Cantos Nativos, joka oli kuorolaisille tuttu San Fransiscon kuorofestivaaleilta. Sitten oli kiitosten aika. Ja yksi ympyrä sulkeutui tässäkin: matkanjohtajamme Annemari, joka vuonna 1999 oli järjestämässä Jyväskylän lapsikuorofestivaalia, sai ojentaa kiitoslahjan kuoronjohtaja Maria Fürntrattille, joka johti HIB.art.choria jo tuolloin 17 vuotta sitten.

Kuoronjohtajat ja loppukiitokset

Yleisön kommenttien perusteella konsertti oli elämys, joka sai jopa unohtamaan ajan kulun. Monipuolista ohjelmistoa kiiteltiin ja kuorolaisten taitavuutta ja eläytymiskykyä ihasteltiin. Monien mielestä illan aikana oli kuultu jotain aivan uudenlaista.

Pitkä konsertti veti voxilaiset uuvuksiin, mutta seuraavana päivänä tiedossa oleva lepopäivä edesauttoi palautumista. Tänään on kuorolaisilla ollut perhepäivä. Tätä kirjoittaessa pakkaillaan jo laukkuja ja valmistaudutaan lähtemään aikaisin aamulla kohti Wieniä. Tänäänhän on myös äitienpäivä, jota Voxi halusi muistaa pienellä videotervehdyksellä. Onnea kaikille äideille!

Linkki äitienpäivälauluun

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti