Neljäs päivä: sädekehän ympäröimä kultainen ääni

Uusi aamu, samat kuviot: kuoro aamiaiselle ja metrolla Markuskircheen Will Toddin vetämiin harjoituksiin. Tällä kertaa aamuharjoituksiin saapuivat kaikki kansainväliset kuorot, joten kirkossa riitti säpinää. Harjoitus oli myös normaalia pidempi; samalla huipentui Will Toddin sävellysprojekti, jonka lopputulemaa Singing through the World odotamme innolla sunnuntain loppukonsertissa.

Kuorojen yhteinen aamuharjoitus

Lounastauko pidettiin matkaryhmissä Markuskirchen läheisen kävelykadun varrella. Aurinkoinen päivä tarjosi parastaan, ja lounas oli mukavinta nauttia terassipöydissä. Ripeimmät ehtivät katsella myös vähän kauppojen tarjontaa ennen konserttipaikalle lähtöä. 

Nächster halt: Waterloo

Lauantain konserttipaikka Basilika St. Clemens löytyi ajamalla metrolla Waterloon pysäkille. Sehän sopikin hyvin päivän teemaan, koska illalla olisi tiedossa myös Euroviisut, jotka järjestetään (tietenkin) Ruotsissa sopivasti metroasemamme nimikaiman voittajakappaleen 50-vuotisjuhlavuonna. Voxilaiset eivät kuitenkaan tässä vaiheessa vielä sen enempää miettineet Euroviisuja, vaan tulevaan konserttiin valmistautumista. Pikaisella siirtymällä siis pukuhuoneiden kautta kirkkosaliin ja harjoitukset käyntiin.

Basilika St. Clemens

St. Clemensin kirkko mahdollisti avausnumeroon (Abuelita Says Goodbye) pienen yllätyksen: kuorolaiset tulivat lavalle alhaalta kirkon kryptasta, jossa myös aloittivat laulamisen. Ratkaisu näytti yleisön näkökulmasta hauskalta, vaikka se laulullisesti toki oli kuorolaisille haastavampi. Voxilaisten ilmeet ja olemus harjoituksissa kertoivat tiukasta keskittymisestä – toki myös reissuväsymyksestä ja toipilaana olemisesta. Mutta kaiken yllä väreilee voxilaisten ihmeellinen tekemisen henki ja voima.

Treenit St. Clemensissä

Samaan aikaan pukuhuoneessa: silitystalkoot

Keskittymispiiriin kokoontui jälleen konserttitäpinöissä oleva kuoro. Oli tämän reissun viimeisen täyspitkän konsertin aika, ja useammalle kuorouransa päätepisteellä olevalle voxilaiselle se tulisi olemaan myös lajissaan viimeinen, mikä lisäsi tunnelatausta entisestään. Ennen konserttia tsemppauksena lausuttu ”Itketetään niitä!” onnistuikin tänä iltana molempiin suuntiin, kun voxilaiset itkettivät yleisön lisäksi myös toisiaan.

Keskittymispiirissä

Konsertti kulki samalla ohjelmalla kuin edellisen päivän St. Michaeliksen konsertti. Abuelita, Caravan ja About People and Loneliness vangitsivat yleisön ja siitä eteenpäin ”poimittiin hedelmiä”. Hauska yksityiskohta konserttikirkossamme oli se, että iltapäivän aurinko osui sopivasti alttarin yläpuolella oleviin ikkunoihin, ja niistä kajastava valo loi kuoron ylle sädekehämäisen valoefektin. Kuviin tallentui ehkä jotain tästä.

Sädekehä Kultaisen äänen ympärillä

Konsertin jälkeen levykauppa kävi jälleen kuumana. Yleisö halusi jäädä juttelemaan ja kiittämään konsertista, ja mukava olisi ollut jatkaa juttelua ja harjoittaa saksan taitoja, mutta kirkko piti jo tyhjentää seuraavia tilaisuuksia varten. Voxilaiset kuoriutuivat kansallispuvuista ja suuntasivat päivälliselle Waterloon Biergarteniin, joka nimestään huolimatta ei keskity oluen tarjoiluun vaan on ennemmin ”ruokatori”, jollainen soveltuu mainiosti suuren porukan ruokkimiseen.

Illallisen jälkeen odotti vielä kaupunginjohtajan vastaanotto Hannoverin kaupungintalolla. Päivän kiireisen ohjelman seurauksena lähtö vastaanotolle ei onnistunut ihan aiotussa ajassa ja varsinainen kaupunginjohtajan puhe oli jo mennyt saapuessamme paikalle, mutta ehdittiin kuitenkin mukaan illan tunnelmiin, eikä se kaupungintalokaan ihan vaatimaton ollut. Pihalle viriteltiin kuorojen yhteisleikkejä, eikä ponileikki jäänyt tälläkään kertaa välistä.

Hannoverin kaupungintalo illan hämärtyessä

Pimeässä illassa kävely takaisin hotelleille oli virkistävää vaihtelua metroasemien hälyyn tottuneille. Ehkä se osaa meistä virkisti vähän liikaakin, koska hotellin sängylle istahtaessa juolahti mieleen, että nythän ne Euroviisut ovat meneillään! Siispä tv auki ja tuloslaskentaa seuraamaan. Melko moni oli päätynyt samaan ratkaisuun, koska Voxin viisufanien Whatsapp-ryhmä alkoi saman tien laulaa. Ja hauskempaahan se kisan seuraaminen oli vauhdissa kommentoiden ja kommenteille kiherrellen. Voittajakin taisi olla useimpien mieleen.

Pahoittelut, että tämä postaus tuli vasta päivän viiveellä! Seuraavassa postauksessa paketoidaankin sitten koko kuorofestivaali ja matkustetaan kotiin. Tänään on vietetty äitienpäivää – paljon onnea siis kaikille äideille!