Hull: ensimmäinen kisapäivä

Hulliin saavuttua maalaiselämä vaihtui kertaheitolla kaupunkilaiseen hotellielämään ja kisapäivän aamuna English breakfast nautittiin Ibis-hotellimme urbaanissa aulabaarissa. Voxilaisten piirissä kihelmöi ehkä jo jonkinasteinen jännitys illalla lähestyvästä ensimmäisestä kisaesityksestä. Aamiaisen jälkeen kuoro suunnisti sadetta ennakoivassa säässä Hull City Hallille, jossa ohjelmassa oli kunnolliset aamuharjoitukset. Ne tulivat tarpeeseen keskittymisen, rauhoittumisen ja yhteiseen sointiin luottamisen takaamiseksi.

Aamuharjoitukset City Hallissa

Hull City Hallin komea julkisivu

Huoltajien logistiikkaharjoituksena oli kansallispukujen huollon keskittäminen City Hallille, jotta niitä ei tarvitsisi siirrellä jatkossa jatkuvasti paikasta toiseen. Tämä helpottaisi myös silitysurakkaa. Maanmainiot pukuvastaavamme Jaana ja Elina saivatkin kuvion organisoitua, ja askelmerkit alkoivat olla siltä osin selvät.

Lounaalle mentiin matkaryhmittäin ja samalla selailtiin hieman kuorofestivaalien ohjelmavihkoa. Kanssamme kilpailevien kuorojen kuvauksia ja ohjelmistoja tutkittiin – osa kuoroista olikin jo tavattu edellisen päivän illallisella. Ilmeni, että ainoastaan Voxi osallistuu kolmeen eri kilpailusarjaan, kun muut kuorot kilpailevat yhdessä tai kahdessa sarjassa. Tänään siis kilpailtaisiin rytmimusiikkisarjassa eli kategoriassa P (joka viittaa yhdistelmään pop/jazz/gospel). Sarjan ohjelmisto oli monilla varsin popmusiikkipainotteinen. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, kuinka joustava genre on rytmimusiikki tuomariston mielestä ja kuinka Voxin ohjelmiston katsotaan siihen taipuvan!

Jos muuten Hullin kuorofestivaalista haluaa saada laajemman kokonaiskuvan, kannattaa ottaa seurantaan festivaalin some-kanavat: Facebookissa Hull International Choir Competition 2023 ja Instagramissa festivaalien järjestäjä Interkultur jakavat kuvamateriaalia ja uutisia festivaaleilta. Voxilaisiakin varmasti vilahtaa päivityksissä aina välillä.

Iltapäivän ohjelmassa ennen kisaan valmistautumista voxilaisilla oli vielä Jubilee Centralilla järjestetty workshop, jonka veti Matthew Wright, yksi kilpailun tuomareista ja festivaaleilla esiintyvän Barnsley Youth Choirin taiteellinen johtaja. Workshopin teemana oli ”Sing from your soul” ja sanomana vuorovaikutuksen ja ilmaisun merkitys laulamisessa. Mat antoi kuorolaisille ohjeeksi, että yleisö antaa anteeksi väärien nuottien laulamisen, mutta ei sitä, jos laulusta puuttuu tunne ja sielu. 

Huumoripitoinen workshop piti mielialan korkealla varmasti voxilaisillakin, joista monille Jubilee Centralin salin varsin tunkkainen sisäilma aiheutti haasteita. Illan kisaveto tulisi olemaan samassa paikassa, mutta välissä onneksi kuoro pääsi huilaamaan hotellille ja syömään City Hallille, jossa myös kansallispuvut vaihdettiin päälle. Letitystalkoot olivat jo alkaneet lounaan jälkeen, jälleen kerran voxilaisten ihailtavan itseohjautuvuuden ansiosta.

Letit syntyvät kuorolaisten käsissä

Workshopin jälkeen kuorolaisille oli määrätty lepohetki hotellilla. Määräystä noudatettiinkin hyvin kuuliaisesti, ja hyvä niin. Illan kisarupeama alkoi Jubilee Centralin auditorion akustiikkatsekkauksella, johon oli annettu kullekin kuorolle aikaa 15 minuuttia ja tästä tuli pitää kiinni. Voxilaiset saapuivat soundcheckiin hyvissä ajoin ja ehtivät vuoroaan odotellessa lämmitellä paikkoja ja hieroa toistensa hartioita. Salin sisäilma hieman huoletti ja lavalla olevat mikit lisäsivät haastetasoa liikkuville koreografioille, mutta tästä ei lannistuttu. Pieni lisätykytys aiheutui sen tajuamisesta, että Pato-kappaleessa tarvittavat rytmisoittimet olivat unohtuneet City Hallin pukuhuoneeseen! Vaan eipä hätää: moneen taipuva äänenmuodostajamme Josefiina laittoi turbovaihteen päälle ja juoksi hakemaan soittimet kuoron aloittaessa soundcheckin. Ja ehti takaisin juuri sopivasti, kun soittimia tarvittiin. 

Hetki aikaa hartiahuoltoon ennen soundcheckiä.

Soundcheck Jubilee Centralissa.

Palautekierros soundcheckistä.

Päivällisellä kuorolaisten jännitys alkoi selvästi olla jo korkealla ja ruoka maistui vaihtelevasti. Jälkiruokapöydän herkut olivat tältä illalta kiellettyjä kisaesityksen takia, joten päivälliseltä jatkettiin suoraan kansallispukujen vaihtoon ja viimeiseen keskittymispiiriin ennen kisapaikalle siirtymistä.

Keskittymispiiri City Hallilla.

Kilpailuesitykset rytmimusiikin kategoriassa alkoivat iltaseitsemältä. Muut sarjassa kisaavat kuorot olivat Rainbow Connection Singers (UK), Kud “Uchka” Matulji (Kroatia), Cornwall Youth Choir (UK), Heworth Community Choir (UK) ja The Dales Community Pop Choir (UK). Voxin esiintymisvuoro oli kuudesta kuorosta viidentenä. Warm-up kisavetoon oli aikataulutettu puoli kahdeksaksi ja alkuperäisen aikataulun mukaan kaiketi voxilaisten olisi pitänyt olla lavalla noin kahdeksan tienoilla, mutta kisaesitysten aikataulu venähti ja ohjelmaan ilmestyi ylimääräisiä taukoja. Niinpä Vox asteli lavalle vasta puoli yhdeksäksi.

Pitkä odottelu ei ollut kuitenkaan vienyt Voxin latausta mihinkään. Kansallispukuihin sonnustautunut kuoro sai raikuvat suosionosoitukset kävellessään lavalle ja hymyilevät kasvot loistivat yleisölle. Kisavetonsa jo esittänyt energinen Cornwall Youth Choir tuli yleisöön kannustamaan Voxia, mikä lisäsi suosionosoitusten desibelejä. Voxilaiset olivat myös joka käänteessä tsempanneet Cornwallin kuorolaisia. Eläköön kuorojen keskinäinen solidaarisuus!

Voxin kisaveto alkoi Anders Edenrothin sävellyksellä Bumble Bee, jota muun muassa The Real Group on tehnyt tunnetuksi. Voxin tulkinnassa kimalainen lenteli kukasta kukkaan leijuen kepeiden ja puhtaiden sävelharmonioiden päällä. Hyvä tuuli tarttui tästä kappaleesta voxilaisten innon ja vilpittömyyden välittämänä. Siitä siirryttiin Sanna Salmisen I feel so good -bilehittiin, jonka pintakerroksen alta kuoriutui yksinäinen ja ulkopuolisuuttaan käsittelevä herkkä sielu. Voxilaisten heittäytyminen kappaleen tunnelmaan oli sataprosenttista. Lopuksi herkisteltiin Pato-kappaleen parissa. Jotenkin Voxi onnistuu aina löytämään tästä voimakappaleesta uuden kerroksen, joka avaa lukkoja tai patoja. Tälläkin kertaa taitavasti rakennetut fraasit ja yhteisestä laulun voimasta ponnistava sanoma punoutuivat yhteen vastustamattomasti. 

Voxi valmiina kisavetoon!

Kisaesityksen jälkeen suoritettiin kansallispukukävely takaisin City Hallille, josta vaatteidenvaihdon jälkeen kipaistiin vielä matkanjohtajan tilaamille hampurilaisille lähimpään Mäkkäriin. Isompiin juhliin ei kuitenkaan yllytty, koska seuraavana aamuna odottaisi seuraava kisaveto, tällä kertaa kirkkomusiikkisarjassa. 

Tässä vaiheessa yötä, kun omia sanoja ei enää juuri löydy, turvaudun Aili Järvelän tekstiin Pato-kappaleesta: 

”Ääni on se jonka voima voi kaiken parantaa
Anna sen vapaana soida, anna sen kuulua”

Hull kuittaa tältä päivältä, hyvää yötä!