Kultahumua risteilyllä ja konsertti Chinatownissa

Vox ja PEBCC Ensemble juhlatunnelmissa

Olipahan päivä!

Blogipostaus perjantai-illalta jäi muun kiireen ja mediarummutuksen alle, kun Voxi ensin järjesti viestintätiimille kullanhohtoista uutismateriaalia ja sen jälkeen lauloi Charley Wein tarinan kaikkien sydämiin ja ihon alle Chinatownissa. Kun päivän ilotulituksen päätyttyä saavuttiin kotiin, oli takki tyhjä. Suvi oli hoitanut jälleen ansiokkaasti päivän sometuksen, joten päätin siirtää blogin kirjoittamisen lauantaiaamuun.

Mitä tässä välissä siis tapahtui? No Voxi tapahtui, sataprosenttisella latauksella! Aamupäivän festivaaliohjelmana oli risteily muiden kuorojen kanssa San Francisco Baylla, joka otti meidät vastaan pilvisenä ja sumuisena. Risteilylaivan ylimmällä kannella DJ piti yllä meininkiä ja kuorolaiset täyttivät tanssilattian. Harmaa sää ulkona muuttui hetkessä räiskyvän värikkääksi sisällä.

Golden Gate sumussa

Risteilyn kuluessa myös maisemat kirkastuivat, samalla kun kuorokilpailun tulokset julkistettiin. Ja nehän olivat Voxin kannalta erittäin suotuisat. Kaikissa sarjoissa, joihin osallistuttiin, pisteet oikeuttivat kultakategoriaan. Vox Aurea sijoittui ykköseksi nykymusiikin sarjassa ja jakoi ykkössijan gospel/spirituaalisarjassa katalonialaisen Veus-kuoron kanssa. Kansanmusiikin ja historiallisen musiikin nuorisokuorosarjoissa Voxi sijoittui toiseksi. Voittajaakaan ei tarvinnut kaukaa hakea, sillä ykkössijan noissa vei etelänaapurimme, virolainen Ellerheinin nuorisokuoro. Hyvä Suomi ja Viro!

Voxilaisten juhlat käynnistyivät tulosten jälkeen toden teolla yläkannella, joten viestintätiimi vetäytyi alakannen sohvalle kirjoittamaan tiedotetta ja somettamaan kilpailun tuloksista. Facebook ja Instagram täyttyivät saman tien tykkäyksistä ja kommenteista. Juuri laivan saapuessa takaisin satamaan saimme tiedotteen kuvineen lähtemään STT:lle. Levitys kotimaisiin mediataloihin onnistui ilmeisen hyvin, sillä uutinen tuli pian vastaan useammastakin lehdestä. Yläfemmat viestintätiimin kesken!  

Keräsin tiedotteeseen myös kommentteja kuorolaisilta. Niitä ei medioissa julkaistu, mutta kirjaan tähän yhden voxilaisen erinomaisen ajatuksen: ”Vaikka ei voitettaisikaan, tärkeää oli että voitetaan ihmisten sydämet”.

Risteilyn jälkeen aurinko paistoi täydeltä terältä satamassa, ja auringon kanssa kilpaa hymyilivät voxilaiset ja piedmontilaiset. Kuorojen yhteiskuva johtajineen napattiin satamassa, jossa myös letitystalkoot olivat jo käynnistyneet. Seuraavana kohteena olisi nimittäin San Franciscon Chinatown ja siellä Central Chinese High School, jossa Vox ja Piedmontin Ensemble esittäisivät Echoes of Eureka -kuoro-oopperan. 

Central Chinese High School

Kävely satamasta Chinatowniin oli jo itsessään vaikuttava. Kiinalaiset tekstit liikkeiden ovissa ja rakennusten koristeelliset fasadit viestivät selkeästi, missä oltiin. Konserttipaikkana koululla toimiva Victory Hall ei välttämättä ollut akustiikaltaan paras mahdollinen, mutta se henki yhteisöllisyyttä ja hyvää tahtoa. Kun vielä saatiin sähköt päälle pistorasioihin, huoltajat saattoivat aloittaa kansallispukuhuollon yläparvella kuorojen aloittaessa harjoittelun.

Tunnelma tiivistyi kahden kuoron harjoitellessa ja sitten vaihtaessa pikaisesti vaatteet jotenkuten ryhmittäin, jotta yläparvi ei tukkeutuisi. Lopulta kaikki oli valmiina konserttiin. Ensemble esitti aluksi omasta repertuaaristaan kolme kappaletta ja Vox sen jatkoksi Aili Järvelän Syksyn jälkeen sekä Sannan Loneliness-sarjasta osat Would you be my Friend, I feel so good ja Solitude.

Syksyn jälkeen

Illan kohokohta eli Echoes of Eureka sai pohjustuksen teoksen taustatarinan kirjoittajalta, historioitsija Jean Pfaelzerilta. Hän kuvasi olosuhteita 1800-luvun lopun Kaliforniassa ja kiinalaisyhteisön kohtaamaa syrjintää vihamielisessä ympäristössä. Pfaelzer kuvasi myös vaikuttavasti sitä joukkovoimaa, jolla kiinalaisyhteisö haastoi Eurekan kaupungin oikeuteen ensimmäisenä tapauksena maan historiassa.

Jean Pfaelzerin johdanto Echoes of Eurekaan

Kuorojen esittäessä vihamielistä väkijoukkoa karkottamassa kiinalaisia ja lausuessa yksitellen laivaan pakotettujen kiinalaisten nimiä mieleen palasi vuoden 2025 kesä, jolloin kuoro-ooppera kantaesitettiin Jyväskylässä. Tuolloin Yhdysvaltain presidentti, jonka nimi ei tässä ansaitse tulla mainituksi, oli juuri antanut asetuksen, jolla hän yritti kumota perustuslain 14. lisäyksen eli syntymäperusteisen kansalaisuuden (Birthright Citizenship Act). Se uhkasi viedä kansalaisuuden maassa syntyneiltä ihmisiltä, joiden vanhemmilla ei ollut Yhdysvaltain kansalaisuutta. Uutinen järkytti tuolloin Piedmontin kuorolaisia, joista useilla oli maahanmuuttajatausta. Nyt kesäkuussa 2026 korkein oikeus totesi presidentin asetuksen perustuslain vastaiseksi ja kumosi sen. Taistelu siis jatkuu.

Echoes of Eureka on kokonaisuus, jolla on vahva sanoma. Kahden kuoron toteutuksessa energia oli huipussaan ja tunteet pinnassa. Edellisen kesän kantaesityksestä teos oli entisestään kypsynyt, ja erityisen koskettavan siitä teki ympäristö ja yleisö, jossa oli mukana kiinalaisperäistä väestöä. Esityksen päätyttyä yleisö halusi vielä encoren, ja sellaisena tarjottiin tietenkin Why should I leave, kaikkien kyynelkanavien aukaisija. Eivätkä kyynelet virranneet pelkästään yleisöllä vaan myös kuorolaisilla, jotka tiedostivat tarinan ajankohtaisuuden ja myös sen tosiasian, että festivaali lähestyy loppuaan ja pian on aika erkaantua ystävyyskuorosta.

Koko tiimi ryhmäkuvassa konsertin jälkeen

Isäntäperheet hakivat väsyneitä kuorolaisia kotiin, ja kuoronjohtajat suuntasivat vielä illanviettoon (conductors’ banquet), jossa nautittiin festivaali-isäntien tarjoamasta illallisesta ja seurusteltiin eri kuorojen johtajien kanssa. Pöytäämme muodostui suomalais-virolainen klikki Ellerheinin kuoron johtohenkilöiden kanssa. Samalla esitettiin myös kutsu keväälle 2027 Tallinnaan kuorofestivaaleille. Houkutteleva tarjous!

Tätä kirjoittaessani uusi päivä on valjennut ja Voxi on lavaharjoituksissa illan päätöskonserttia varten. Eri sarjojen voittajat ja festivaalin massakuorot huipentavat kuorojuhlan Suomen aikaa kello 4 alkavassa konsertissa. Siitä lisää huomenna, nyt kiitos ja kuulemiin!