13. heinäkuuta 2026

Jet lagista toipumista ja maaston tunnustelua

San Francisco ilmasta käsin

Lähes kahdentoista tunnin ”yölento ilman yötä” sujui voxilaisilta erilaisia nukkumisviritelmiä harjoitellen, elokuvia katsellen ja pelaillen. Koneen lähestyessä San Franciscoa saivat ikkunapaikoilla istujat nauttia merinäkymistä ja vuoristomaisemista, joku bongasi myös Golden Gaten. 

Voxi on laskeutunut!

Laskeuduttuamme Yhdysvaltain kamaralle olivat edessä maahantulomuodollisuudet. Niistä piti kuorolaisten selviytyä yksi kerrallaan, ja vaikka virkailijat vaikuttivat tuiman virallisilta, sujui asiointi heidän kanssaan lopulta hyvin. Sen jälkeen tarvitsi enää jännittää, olivatko matkalaukut saapuneet perille asti ehjinä, ja lopulta päästiin lentokentältä vaihtamaan kulkuneuvoa metroon. San Franciscon julkinen liikenne on amerikkalaisessa, autovoittoisessa liikennekulttuurissa varsin hyvätasoinen ja metro kuljetti joutuisasti yli 50-henkisen seurueemme Rockridgen asemalle, jossa Piedmontin kuorolaiset olivat hienoine nimikyltteineen odottamassa voxilaisia.


Monet Piedmontin kuorolaisista olivat tulleet tutuiksi voxilaisille jo viime kesänä Jyväskylässä, joten Rockridgessä kuultiin riemun kiljahduksia ja koettiin tunteikkaita jälleennäkemisiä kuorolaisten löytäessä isäntäperheensä. Tässä vaiheessa paikallinen kello näytti iltapäivää, mutta Suomessa elettiin jo puoltayötä ja matka oli kestänyt 24 tuntia. Isäntäperheet ottivat ymmärtäväisinä vastaan väsyneet matkalaiset – joskin jet lagin aiheuttaman väsymyksen huomasi ehkä paremmin huoltajien kuin kuorolaisten olemuksesta. Monet sinnittelivät silti hereillä iltaan asti, jotta unirytmi kääntyisi.

Tällä matkalla Voxilla on ilo saada majoittua kiertueen jokaisessa kohteessa isäntäperheissä. Tämä ei ole itsestäänselvyys, sillä esimerkiksi kahdella edellisellä festivaalimatkalla kuorolaiset on majoitettu hotelliin tai hostelliin. Golden Gate -festivaalin organisaatio on kuitenkin pitänyt kiinni kotimajoituksista ja teki nytkin valtavan työn etsiäkseen kaikille ulkomaisille kuoroille isäntäperheet. Samalla he tekivät valtavan palveluksen kuorolaisillemme, jotka pääsevät tutustumaan kalifornialaiseen arkeen, käyttämään kielitaitoaan, jakamaan ja vastaanottamaan sekä luomaan pitkäaikaisiakin ystävyyssuhteita. Yleensä isäntäperheissä voxilaiset ovat myös antaneet tyylinäytteen suomalaisuuden lähettiläinä toimimisesta olemalla kohteliaita, ystävällisiä ja avarakatseisia.

Kuorolaisten viettäessä vapaapäivää matkahuoltajat tutustuivat lähiympäristöön omien isäntäperheidensä kanssa. Illan päätapahtumana oli festivaalikuorojen johtajien ja huoltajien tervetulovastaanotto, joka oli järjestetty pitkäaikaisten kuoroaktiivien kotona Piedmontissa. Tarjoilujen nauttimisen lomassa luotiin uusia tuttavuuksia ja koettiin paljon iloisia jälleennäkemisiä. Voxin vanhoista tutuista vastaan tulivat muun muassa Piedmontin kuoron edellinen johtaja Bob Geary ja hänen puolisonsa Sue Bohlin, itävaltalaisen Grazin lauluakatemian johtajapariskunta Maria ja Günter Fürntratt sekä monia muita. PEBCC:n taiteellinen johtaja Eric Tuan toivotti kaikki vierailevat kuorot tervetulleiksi ja kiitti jokaista festivaalin onnistumiseen myötävaikuttanutta: organisaation työmyyriä, kuoron perustajajäseniä sekä merkittävimpiä rahoittajia.

Eric Tuan toivottaa vieraat tervetulleiksi

PEBCC:n edellinen johtaja Bob Geary johti onnittelulaulua 

Yhdysvalloissa kuoroharrastuksen kaltaisen kulttuuritoiminnan rahoitus nojaa paitsi varainkeruutempauksiin myös säätiöiden ja yksityisten lahjoittajien anteliaisuuteen. Näiden kulttuurimesenaattien panosta arvostetaan ja he ovat kuoron ”perheenjäseniä” siinä missä entiset kuoronjohtajatkin. Arvostus huokui myös siitä, että rahoittajat oli kutsuttu tervetulovastaanotolle. Tänä vuonna yksi heistä, innokas kuorokulttuurin ystävä, toimii kuoronjohtaja Sannan, koreografi Danielin ja allekirjoittaneen isäntänä.

Tervetulotilaisuudesta suuntasimme kotiin kohti Berkeleytä, ja mitä korkeammalle tie vei, sitä enemmän teki mieli etsiä näköalapaikka, josta voisi ihailla auringonlaskua San Franciscon yllä. Ja pikku ajelun jälkeen sellainen löytyi. Ilta-auringon hehku, San Francisco Bayn yllä leijuva sumu ja kaukana siintävä Golden Gate antoivat lupauksen, että tästä tulee hyvä kuorofestivaali.


Hyvää yötä San Francisco, hyvää huomenta Suomi!


2 kommenttia:

  1. Hilkka Alatalo-Korpi13. heinäkuuta 2026 klo 10.21

    Kiitos! Voisiko joku kertoa lämpimät terveiseni Bob Gearylle sydämen kera?😘

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta! Bob Geary on paikalla tänäänkin ja välitän hänelle terveisesi <3

      Poista