Suuri bussipäivä

Gualala-Los Angeles 488 mailia/786 kilometriä

Kotijoukkojen ajatuksia

Olemme koko talven osallistuneet perheenä talkoisiin ja keränneet rahaa Vox Aurean matkaan San Fransiscoon ja Los Angelesiin. On paketoitu lahjoja, keitetty kahvia, leivottu, myyty levyjä jne. Odotus on kasvanut työn tiivistyessä ja into oli heinäkuun alussa intensiivisen harjoituskauden alkaessa käsin kosketeltavaa. Monet viikot oli suunniteltu mitä mukaan otetaan. Uutta tavaraa ostettiin, laukkua, kenkää, vaatetta. Ohjelmaa luettiin ja mietittiin mitä mukaan tarvitaan ja mitä kivaa tuliaisiksi Suomesta isäntäperheisiin viedään. On ollut ilo elää mukana nuoren intoa, tukemassa ja kuulemassa, mukana keskusteluissa ja pohdinnoissa. 

Meidän perheestä ollaan aikaisemminkin oltu Vox matkalla Italiassa eli kaikki ei ollut uutta, mutta tämä matka onkin ihan erilainen. Panokset ovat korkeammalla ja matkakin paljon speciaalimpi. 

Kun matkaan lähtö lähestyi, olimme vanhemmat ja sisarukset ihan jännityksessä jäykkiä, vaikka emme mihinkään olleet lähdössä. Niin iso into lapsestamme uhkui ja se vei mukanaan. Ilo, jännitys, odotus kupli onnellisuutena ja intona. Taulumäen kirkossa lähtökonsertissa oli kyyneleet poskillamme, olimme niin iloisia kun kuoro oli niin yhteen liimautunut ja hienosti treenattu. Kuoronjohtaja Sanna Salminen ja äänenmuodostaja Tuuli Lehtomäki olivat saaneet nuoret niin hyvään vireeseen!

Lähdön hetken tullessa oli saattajilla pala kurkussa, niin kuin Riina Niutanen blogissa kirjoitti, annoimme lapsemme huoltajien vastuulle. Ilo mahtavasta matkasta, odotus ja silti eron haikeus oli mukana. Taivas kaatoi saattajien niskaan vettä ja kyyneleet ei erottuneet, vaikka kyllä niitä valui. Olo oli haikea, vaikea ja odottava. 

Matkan Helsinkiin meni nopeasti ja saimme joitakin viestejä kotiin. Soittamaan ei tytär pystynyt, vaikka itse olisin vielä tahtonut sanoa viimeiset tervehdykset. Itkin sohvalla kun näin netistä koneen nousseen Helsingistä. Matkan alku tuntui sitten niin konkreettisesti. Ilo, odotuksen täyttymys ja onni purkautui kyynelinä. Onneton vetistelijä olen ja hävettää, että ole niin kova pillittämään. Saman reaktion on aiheuttanut kaikki blogitekstit, videot jne. Itku kurkussa luen niitä ääneen pienemmille lapsille, jotka ihmettelee miksi äitiä niin itkettää kaikki rapakon takana tapahtuva, vaikka se ei ole mitenkään surullista. 

Tunteet käyvät vuoristorataa myös siskoilla. Totesivat yksi ilta "emme edes enää muista miltä sisko näyttää!" Vasta viikko ollaan oltu erossa ja silti tuntuu että ihan liian kauan. Odotamme kotona blogitekstejä, videoita, facebook-päivityksiä. Koitamme etsiä kuvista siskoa, odotamme uutisia, elämme täältä kaukaa Voxin tapahtumia. Aikaeroa on vaikea tajuta, miten paljon siellä on kello ja koska voi odottaa viestejä. Katsomme kuvista tapahtuma ihmettelemme paikkoja ja imemme tunnelmia. Emme malta odottaa, että kuulemme ja voimme kysellä, voimme kokea tunnelmia siskon ja tyttären kertomuksista. Nyt tyydymme lukemaan ja ikävöimään. 

Kuulumisia tulee viesteinä, huoli on suuri niin jaksamisesta kuin pärjäämisestä. Samalla luotamme järkevään lapseen ja kuoro porukkaan. Toivomme että kaikki menee hyvin ja saavat hyviä kokemuksia. Toisaalta mietityttää millainen lapsi palaa kotiin. Miten onkaan kasvanut tänä aikana? Samanlaista kokemusta ei koskaan voi saada! Reissulla varmasti muodostuu elinikäisiä ystäviä ja muistoja joihin voi keinutuolissa isoäitinä palata. 

Ilo on viime tunteina ollut suuri kun tulokset julkaistiin. Mahtavaan tasoon ovat yltäneet ja upeat sijoitukset saaneet. Kuoro ei turhaan ole "kultainen ääni"! 

Leena Mattila

Punapuiden katveessa

Eilen ajelimme maisemareittiä Piedmontesta Gualalaan. Paikallisten bussien ollessa koko seurueellemme liian pieniä, osa aikuisista ajeli kuorolaisten perässä isolla vuokra-autolla

Tie oli kiemuraista serpentiiniä ja näkymät merelle mahtavia!

Perillä Gualala Arts Centerissä meitä odotti upea vapaaehtoisvoimina rakennettu monenlaisen taiteen tapahtumapaikka. Punapuut reunustivat paikkaa ja saimme kuulla ikivanhasta puun juuristosta, joka kasvattaa aina uuden puun, jos edellinen tuhoutuu esimerkiksi salamaniskusta. Arts Centerin takana oli täydellinen hiljaisuuden tyyssija, jota reunustivat tuhoutuneet punapuut, joiden kantojen sisään saattoi mennä. Upea paikka kansallispukuisten Voxilaisten kuvaamiseen. Sisällä meitä varten oli katettu maittava lounas ja huikea vieraanvaraisuus oli jälleen käsinkosketeltava.

Konsertissa meitä oli vastassa yleisö, jollaista harvoin kohtaa. Bravo -huudot seurasivat melkein jokaista kappaletta. Revontulet ja niihin liitetty valoshow tekivät yleisöön erityisen vakutuksen ja mm. kappaleen sanoitus herätti paljon kiinnostusta. Kuoro sai hurjasti hyvää palautetta ja kosertin väliajalla kävivät kaupaksi myös kaikki mukana olleet Voxin levyt.

Mahtavan illan päätteksi talo tarjosi meille päivällisen, jonka jälkeen jakauduimme isäntäperheisiin hyvin ansaitulle levolle. 

Tänään on vuorossa suuri bussipäivä, kun ajelemme täältä Gualalasta Los Angelsiin.

Gualalan konsertissa Vox esitti seuraavan ohjelmiston.

trad. Finnish: Vot i kaalina dai 

Mari Kaasinen: Käppee 

trad. Saami yoiks, arr. Sanna Salminen: Ánda Niilas tunturissa 

Tellu Turkka: Aalloilla 

comp. Pekka Kostiainen (1983), lyrics Ilmari Kianto: Revontulet 

comp. Pekka Kostiainen, lyrics Aaro Hellaakoski: Kiurun tie 

Sanna Salminen (2014): Like me 

Väliaika

Äänimaisema

trad. South African: Shosholoza – Ama volo volo 

trad., arr. Philip Koutev: Dragana i Slavei 

Llibre Vermell de Montserrat (1370): Mariam Matrem 

trad. spiritual, arr. Kari Ala-Pöllänen: Let it Shine

Charles Albert Tindley, arr. Barbara W. Baker: The Storm is Passing Over

säv.& san. Joel Linna, sov. R-J Ruodemäki: Kaksi kättä hississä 

comp. H. Arlen, lyrics E.Y. Harburg, arr. Kari Ala-Pöllänen: Somewhere over the Rainbow

comp. Jean Sibelius, lyrics V. A. Koskenniemi: Finlandia 

Kohti Anchor Bayta

Vox Aurean Kalifornian kiertuetta on nyt takana reilu viikko. Tähän asti olemme liikkuneet San Francisco Bayn alueella. Olemme nähneet paljon sellaista, jonka näkemisestä monet ihmiset haaveilevat: The Golden Gate Bridge, San Francisco Downtown, Chinatown, Pier 39, Alcatraz. Lisaksi olemme saaneet kokea jotakin, joka jää usein hotellilomalla näkemättä ja kokematta. Me tiedämme nyt, mitä on amerikkalainen vieraanvaraisuus. Olemme myös saaneet nähdä, millainen ihme tapahtuu, kun kylvää ympärilleen ystävyyttä. 

Piedmont East Bay Children's Choirin edustuskuoro Ensemble vietti kesällä 2014 kuusi päivää Jyväskylässä Vox Aurean vieraana. Silloin Vox Aurean perheet avasivat kotiensa ovet ja sydämensä näille valloittaville amerikkalaislaulajille. Kaikki se mukava, jota silloin koettiin, on kerrottu täällä omalle perheelle, ystäville, naapureille ja työkavereille. Se hyvä on kasvanut korkoa vuoden ajan ja sitä on hoivattu Facebookissa, Instagramissa, sähköpostiviesteissä, joulukorteissa. Kuluneen viikon ajan me olemme saaneet elää keskellä sellaista sydämellisyyttä, ettei sellaiseen usein törmää. Eikä siinä ole mitään pinnallista. Se on sanoja, hymyjä, kosketusta, toinen toistaan ihmeellisempiä elämyksiä.

Toivon, että miellä on samanlainen taito kasvattaa hyvää omassa joukossamme - kertoa hämmästyttävistä ja upeista isäntäperheistämme tarinoita, jotka vakuuttavat omien perheidemme lisäksi myös lähiyhteisöömme. Ystävyyden kasvattaminen alkaa hyvin pienistä teoista. Siementen kylväminen on ehkä se helpoin osuus. Näiden taimiksi ehtineiden ihmissuhteiden hoivaaminen vaatii työtä, mutta uskon sen olevan kaiken vaivan arvoista. Välissämme olevat meret ja mantereet vaativat toki kekseliäisyyttä, mutta nykypaivan viestintävälineillä kaikki on mahdollista.

Tunnin kuluttua heipattelemme isäntäperheet ja lähdemme ajamaan pohjoiseen, kohti Anchor Bayn pikkukaupunkia. Vox konsertoi Gualala Art Centerissä tänään  iltapäivällä. Linkin takaa pääsette kurkkaamaan, millaisesta paikasta on kyse.

Riina Niutanen

Juhlahumua

Jännittävä päivä ja sitä myöten kymmenennet Golden Gate Choir festivaalit on saatu päätökseen. Viikko oli Voxilaisille huikea niin kokemuksen, kuin kilpailumenestyksen kannalta.

Festivaaliviikon aikana järjestettävä kilpailu on Yhdysvaltojen suurin nuorisokuorokilpailu ja siihen osallistui 21 valintaprosessin läpäissyttä kuoroa eri puolilta maailmaa. 

Viikon aikana lavalla nähtiin muun muassa huikaisevan hienoja ammattikoreografioin varustettuja esityksiä New Yorkista, Indonesian valtion tukema edustuslapsikuoro Jakartasta, värikäs kiinalaiskuoro Huangzhousta sekä taidokas itävaltalaiskuoro Grazista. 

Tuomareina kilpailussa toimivat kuoromusiikin huippuasiantuntijat Maria Guinand (Venezuela), Aarne Saluveer (Viro), Elisa Bradley (Kanada), Judit Hartyanyi (Unkari) ja Jacqueline Hairston (USA). 

Monipuolisesta ohjelmistostaan kehuja saanut Vox Aurea osallistui kaikkiin kilpailukategorioihin ja ylsi suorituksissa parhaimpaansa. Tuomaristo palkitsi Vox Aurean ensimmäisellä palkinnolla historiallisessa ja kansanmusiikkisarjassa, toisella palkinnolla nykymusiikkisarjassa ja kolmannella palkinnolla gospel- ja spirituaalisarjassa. Lisäksi kuoron tulkinta Pekka Kostiaisen sävellyksestä Revontulet sai merkittävän nykymusiikkiteoksen erityismaininnan.

Tänään ilta huipentui päätöskonserttiin, jossa kuultiin sarjojen parhaat ja muita tuomariston valitsemia mielenkiintoisia esityksiä. Vox Aurea sai kunnian esittää historimusiikkisarjassa kuullun Mariam Matrem (Llibre Vermell de Montserrat) ja kansanmusiikkisarjassa kuullun Aalloilla (Tellu Turkka).

Päätöskonsertin jälkeen Voxit jäivät popittamaan festaridiscoon. Aamulla heipattelemme ihanat isäntäperheet ja jatkamme matkaa ensin Anchor Bayhin ja sitten Los Angelesiin.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin! 

Mahtava fiilis!

Mitalisadetta

"Huhhuh. Ihan tuli nyt puskasta tämä. Mukana kisassa oli mm. New Yorkista 1700 nuoren kuorokoulun edustuskuoro ammattikoreografioineen, Indonesian valtion tukema edustuskuoro täydellisen laulunsa kera, musiikin ammattiopiskelijoita Itävallasta jne. Ja mitä tekee tuomaristo: Voxille ykköspalkinto nuorisokuorosarjassa (alle 25v.) sekä historiallisen musiikin että kansanmusiikin sarjoissa, toinen sija nykymusiikkisarjassa ja kolmas gospel/spirituaalissa. Kuoroja oli 21 ja laulajia yli 600. Lisäksi saimme palkinnon merkittävästä nykymusiikkiteoksesta. Odotan mielenkiinnolla tuomariston palautetta. Voxilaiset kyllä venyivät kisassa sellaisiin suorituksiin, ettei moista ole kotimaassa nähty! Ihan ihme sakkia!", huokailee onnellinen kuoronjohtaja Sanna Salminen

Jännitystä ilmassa

Vox Aurean kisaurakka The Golden Gate International Children's and Youth Choral Festivalilla sai eilen jatkoa gospel ja spiritual –sarjassa. Tähän sarjaan Vox osallistui kappaleilla The storm is passing over, Charles Albert Tindley, arr. Barbara B. Baker ja Let it shine, Traditional, arr. Kari Ala-Pöllänen.

Pienen tauon jälkeen vuorossa oli nykymusiikki – sarja, jossa Vox esitti Pekka Kostiaisen Revontulet ja kuoronjohtaja Sanna Salmisen Like me.

Lavalle astelivat jännittyneet, mutta iloisesti hymyilevät Voxit isojen aplodien saattelemana. Molempien sarjojen vedot sujuivat hienosti. Vox on saavuttanut paikan festivaaliyleisön sydämissä ja saa raikuvat suosionosoitukset kerta toisensa jälkeen.

Vaikkei tämän hetken some –ilmiöstä kertovasta Like me –kappaleesta eilen kuultukaan aivan huppuvetoa, tykättiin siitä ihan hurjasti. Voxin urakka näiden festivaalien kisalavalla päättyi siihen, kun kilpailun tuomarit halusivat ottaa selfien kuoron kanssa https://instagram.com/p/5Qfq0JCZap/?taken-by=benbarr_sf .

Eilen illalla kuoronjohtajat ja säestäjät kokoontuivat yhteiseen illanviettoon. Kilpailun tuloksia oli määrä kuulla Conductor & Accompanist Banquet:n päätteeksi. Kuorolaiset tahoillaan jännittivät myöhään illalla luvattuja tuloksia ja niin taisimme tehdä me huoltajatkin. Ensin saatiin tieto, että tuloksia ei julkistetakaan vielä illalla, vaan vasta lauantaiaamuna festivaalikuoron harjoituksissa. Samalla kerrottiin, että lauantai-iltana järjestettävään festivaalien päätöskonserttiin pääsevät esiintymään sarjojen voittajat ja lisäksi tuomaristo valitsee ”muita kiinnostavia” esiintyjiä. Jännitys tiivistyi vielä puoleksitoista tunniksi, kunnes tui tieto, että Vox Aurea esiintyy päätöskonsertissa kappaleilla Mariam Matren ja Aalloilla! Tulokset selviävät siis tuota pikaa, mutta varmaa on, että 21 kuoron joukosta pääsi päätöskonserttiin yhdeksän ja Vox on yksi niistä ja vielä kahdella esitettävällä kappaleella! Hienoa työtä Sanna ja kuorolaiset!

Kuorolaulun taso näillä festivaaleilla on ollut huikean korkea. Kuorolaiset ovat treenanneet päivittäin yhteislauluja tämän illan päätöskonserttia varten. Lisäksi pääosa kuoroista osallistuu kilpailuihin, monet useammassa sarjassa. Pitkin viikkoa on korviimme kaikunut ihastuneita ihmettelyjä siitä, kuinka monipuolinen ohjelmisto Voxilla on. Siitä kertoo myös se, että kuoro osallistui neljään eri kilpailukategoriaan. Nuorisosarjassa kilpaileminen tuo oman mausteensa soppaan, ovathan vanhimmat laulajat tässä sarjassa 25 –vuotiaita konkareita! Mahtavassa seurassa siis olemme ja saamme jo nyt olla hurjan ylpeitä Vox Aurean suorituksista näillä festivaaleilla!

Lauantai-illan päätöskonsertissa esiintyvät:

Cantabella Honors Choir
Girls' Choir of Järva County
Green Guys
Kinder-& Jugendsingakademie Graz
Pueri et Puellae Cantores Plocenses
The Resonanz Children's Choir
Vox Aurea
Young People's Chorus of NYC Chorale
Young People's Chorus of NYC Cantare